Rakas Jumala ja ihmiskunnan Isä, anna anteeksi typerät tiemme. Auta meitä ymmärtämään ja käsittämään kaikki, mitä olet luonut meidät olemaan Henkesi työssä meissä. Ristiinnaulitaan meidät todella sulhasemme Jeesuksen kanssa, niin ettemme enää elä, vaan että Hän elää meissä Pyhän Hengen kautta. Kun esitämme ruumiimme elävänä uhrina, muuttukaamme uudeksi ruumiiksi mielemme uudistumisen kautta, morsiamen ruumiiksi, joka on Kristuksen ruumis.
Syy, miksi opetan tätä sarjaa ”Evankeliumi morsiamen mukaan”, on sama kuin kaikissa asioissa, joita opetamme Call2Comessa. Meidän tehtävämme on auttaa Morsiamen valmistamisessa, ja näkymme on, että Morsian valmistautuu ja että hän kutsuu sulhastaan tulemaan yhteisymmärryksessä Hengen kanssa, kuten Ilm. 22:17:ssä. Todellakin, on tärkeää huomata, että keskeinen osa opetustamme on se, kuinka Jeesuksen kutsuminen tulemaan ei ole valmistautumismatkamme loppu, vaan sen alku, koska jotta Morsian valmistautuisi, hänen on asetuttava morsiusidentiteettiinsä ja se tarkoittaa samaa mieltä Pyhän Hengen kanssa, joka on aina sanonut ”Tule”.
Tähän mennessä olemme tarkastelleet, mitä tarkoittaa olla Kristuksessa. Kristuksessa oleminen on kasteen tulos. Ja kun puhun kasteesta, puhun hengellisestä upottamisesta ja osallisuudesta Kristukseen, jota varten meillä on ulkoinen fyysinen teko, vesikaste, mutta keskitymme tässä hengelliseen dynamiikkaan. Iankaikkisen Hengen kautta meidät voidaan liittää Kristukseen, ja välttämättömyys on, että meidät sisällytetään Häneen ennen Hänen ristiinnaulitsemistaan, kuolemaansa ja hautaamistaan, jotta voimme jollakin tavalla osallistua Hänen ristiinnaulitsemiseensa, kuolemaansa ja hautaamiseensa ja todella tehdä siitä omamme. Sillä todellisuus on, että meidän täytyy kuolla. Minun täytyy kuolla. Vanha aatamilainen luontoni ja tämä synnin ruumis, jossa yhä asun odottaessani taivaalliseen muotooni pukeutumista, täytyy jatkuvasti ristiinnaulita Kristuksen kanssa, niin että minä Paavalin tavoin voin tunnustaa: ”Minut on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa, enkä enää elä vaan Kristus, joka elää minussa”. Gal 2:20 Huomaa, kuinka Paavali julistaa voitonriemuisella äänellä: ”Minä en enää elä, vaan Kristus, joka elää minussa”. Oi, kuinka meidän täytyy päästä tähän todellisuuteen, että meidän ei pitäisi enää elää, vaan elämä, jota elämme, olla Kristuksen elämän tulos meissä Pyhän Hengen voiman kautta. Koska tässä vaihdossa itsekkyytemme ristiinnaulitaan, ylpeytemme tapetaan, ideamme, ajatuksemme, suunnitelmamme ja kunnianhimomme luovutetaan ristillä, ja sen sijaan Hänen elämänsä ylösnousemusvoima elää ja toimii nyt ruumiinsa jokaisen jäsenen, Morsiamensa, kautta. Jos se on todella Kristus, joka elää minussa, niin elämä, jota nyt elän, on Morsiamen elämä. Sillä Morsian on elämä, joka on Kristuksessa ja johon sinun ja minun tulee osallistua. Sanon jälleen, että elämä, joka on Kristuksessa ja johon sinun ja minun on määrä osallistua, on Morsiamen elämä. Me emme pelastu yksilöinä tullaksemme seurakunnan jäseniksi jollakin kadulla, me pelastumme yhteisöllisesti hengellisenä ruumiina, joka on Hänen Morsiamensa. Missä sitten on riitojen ja hajaannuksen, murtumien ja kirkkokuntanationalismin paikka? Onko Kristus jakautunut? Johtaako Hänen elämänsä meissä itsenäisyyteen ja separatismiin? Tai ykseyteen ja sellaisen korporatiivisen elimen ilmaisuun, jotka rakkaudessa suosivat toisiaan? Ylösnousemuselämä on morsiuselämää, koska se on Hänen elämänsä, ja elämä, jonka Hän antaa, on Hänen Morsiamelleen.
Kun morsian näkee sulhasensa ristillä, hänen täytyy nähdä itsensä siellä myös hänen kanssaan ristiinnaulittuna yhdessä. Morsian ristillä! Korporaatiomieli, morsiamen ajatus on, että hänen täytyy olla Kristuksessa täysin ja eksistentiaalisesti. Hänen täytyy samaistua ristiin, tulla ristiinnaulituksi sulhasensa kanssa. Sillä hän ei ole morsian, ennen kuin hänet on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa, sillä ennen kuin hänet on ristiinnaulittu hänen kanssaan, häntä ei voida herättää hänen kanssaan. Tämä herättää perustavanlaatuisen kysymyksen: Kuinka on mahdollista, että meidät voidaan ristiinnaulita Kristuksen kanssa? Paavali antaa meille vastauksen tässä, kuten luemme avaintekstistämme Roomalaiskirjeen 6. luvusta, tällä kertaa katsomalla jaetta 11: ”Samoin tekin luulkaa olevanne todellakin kuolleita synnille, mutta eläviä Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme” Huomaa Paavalin ohje, että meidän tulee ottaa huomioon itsemme. Mitä huomioon ottaminen tarkoittaa? Yksi sanan laskenta käyttö on kirjanpitotermi, jossa tehdään laskelma ja tilille sovelletaan hyvitystä tai veloitusta. Tässä mielessä sitä voidaan käyttää ”tilien selvittämiseen”. Juuri tilinteossa sovellamme sitä, mikä on totta kertomukseemme. Laskenta on laskenta- tai päättely- ja vähennysprosessi. Johtopäätöksen tai tuomion tekeminen jostakin, kun tapauksen tosiasiat on esitetty ja harkittu. Tässä mielessä olemme törkeässä velassa synnin takia, ja tunnustamme tämän velan ja sovellamme velkaa ja tuomiota itseemme. Minun on tietenkin huomautettava, että tämä kyky ottaa syntiä on vain Jumalan armon ansiota, eikä meidän aloitteestamme. Hänen suvereenin armonsa kautta, Pyhän Hengen sisäisen toiminnan kautta, voimme ymmärtää tilamme, sillä ”lihan hallitsema mieli on vihamielinen Jumalalle, se ei alistu Jumalan lakeihin eikä voi tehdä niin” Room.8:7 Meidän on siis sovellettava sitä, mikä on totta kertomukseemme, ja että olemme samaa mieltä Pyhän Hengen vakaumuksesta ja totuuden ilmoituksesta ja tietoisesti sovellamme tätä totuutta julistaen vanhalle Aadamin luonnollemme, että se on kuollut synnille, eikä sille siksi anneta vapautta hallita meitä enää, sillä se, joka on kuollut, on vapautettu synnistä, ja sen sijaan uskon sydämeen ja suun tunnustuksen kautta, me julistamme, että meidät on tehty eläviksi Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme, aamen!
Selvyyden vuoksi todettakoon, että tämä tilinteko ei ole mielen suostuttelu tai mystinen saavutus jonkinlaisessa mentaalisessa transsendenssissa, vaan se on totuuden soveltamista ja omaksumista sisäiseen ihmiseen. Tällainen laskenta edellyttää, että väline, jolla merkityksellinen muutos voi tapahtua, pysyy läsnä, käytettävissä ja säilyttää voimansa. Tämä on ristin luonne. Jumalan kestävä ja iankaikkinen työ. Tuolloin Jeesus voitti täysin synnin, kuoleman ja kaiken vihollisen voiman, eikä sitä tarvitse koskaan toistaa. En ehdota, että matkustaisimme ajassa taaksepäin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikaan ja paikkaan, se olisi typerää ehdottaa ja mahdotonta luonnollisessa maailmassa. Kuinka sitten on mahdollista, että risti on läsnä ja saatavilla tänään? Sillä kuten olen maininnut, tämä ajatus ristiinnaulitsemisesta Kristuksen kanssa ei ole vain henkinen suostuttelu tai ajatusprosessi, vaan hyvin todellisessa mielessä kirjaimellinen osallistuminen siihen, mitä Jeesus sai aikaan ristillä 2000 vuotta sitten. Vastauksena tähän kysymykseen, luonnollinen tai näkyvä maailma on olemassa lineaarisen ajan ja kolmiulotteisen avaruuden puitteissa. Kun Jeesus ristiinnaulittiin, se sijaitsi ja näkyi luonnon valtakunnassa tiettynä aikana ja tietyssä paikassa, 2000 vuotta sitten Golgatalla, ja luonnon valtakunnassa emme voi palata takaisin. Mutta se olisi ristin näkemistä jonakin, joka tapahtui vain luonnollisessa tai näkyvässä valtakunnassa, mutta risti oli paljon enemmän! Risti oli Jumalan kestävä työ. Vaikka Jeesuksen ristiinnaulitseminen oli näkyvä tai ilmeinen luonnon valtakunnassa ja siksi se voi sijaita ajassa ja avaruudessa, risti on iankaikkinen todellisuus, koska Jumala on ikuinen. Se mikä oli näkyvää, oli vain se, mitä tapahtui fyysisessä maailmassa, ja sen täytyi tapahtua fyysisessä maailmassa, koska siellä meitä pidettiin synnin vankeina, langenneessa tilassa, fyysisessä kyllä, mutta hengellisesti kuolleina rikkomuksissa ja synnissä. Mutta risti ei tapahtunut vain fyysisessä näkyvässä maailmassa, vaan myös hengellisessä maailmassa ja Jumalan ikuisessa ulottuvuudessa. Jumalan sana on iankaikkinen Jesa 40:8, 1 Piet 1:23, Ps 119:89 ja hänen tekonsa ovat iankaikkisia. Kuten kirjoittaja Saarnaajan 3:14:ssä sanoo: ”Kaikki, mitä Jumala tekee, kestää ikuisesti, siihen ei voi lisätä mitään eikä siitä voida ottaa mitään.” Ja Pietari kirjoittaa: ”Päivä Herran luona on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä” 2Piet. 3:8. Ikuisuuden, ajan ja meidän aikamme tai luonnollisen näkyvän maailman ja henkisen maailman välillä ei ole suoraa ja lineaarista korrelaatiota. Se, mitä Jumala tekee, kestää ikuisesti, eikä siihen voi ottaa tai lisätä mitään. Risti pysyy tänään, halleluja! Kyllä, Jeesus kuoli ristillä ja nousi kuolleista, mutta iankaikkisessa valtakunnassa risti on juuri tapahtunut ja pysyy ikuisessa nykyisyydessä uuteen taloudenhoitokauteen asti.
Siksi risti on edelleen yhtä voimakas ja olemassa oleva tänään kuin silloin. Uskon kautta voimme päästä käsiksi näkymättömän maailman realiteetteihin ja omaksua ne. Jumalan lahjaksi annetun uskon kautta, jotta voimme todellakin pitää itseämme ristiinnaulittuina Kristuksen kanssa. Mutta ei rangaistukseksi, vaan yhdelle uudelle ihmiselle, morsiamen nousemiseksi ylösnousemuksella, elämällä ja voimalla.
Seuraavaan kertaan asti, tuntekaa Hänen ylösnousemuselämänsä teissä, Morsiamen elämä
