Loistava morsian, osa 5
Rakas, rakas ja pyhitetty Herramme Jeesuksen Kristuksen morsian, tuntekaa Hänen rauhansa, armonsa ja ilonsa yhä enemmän, kun näemme Hänen loistavan päivänsä lähestyvän.
Tänään jatkamme sarjaamme Loistavasta morsiamesta viidennellä osalla, jonka olen nimennyt ”Uskoton vaimo”. Nopeana muistutuksena aloitimme tämän sarjan katsomalla loistavaa naista taivaassa sellaisena kuin Johannes näkee sen Ilm. 12:1:ssä. Yksi periaate, jonka vakiinnutimme, oli kaksitodellisuuksien periaate: tai sanoa, että joissakin tapauksissa maan päällä on jonkin taivaan ensisijaisen todellisuuden toteutuma, tarkastelemamme esimerkit olivat ilmestysmajasuunnitelmat, jotka annettiin Moosekselle Heb 8: 5 ja jotka olivat kopio tai varjo taivaan temppelistä. Tai Jerusalemin, jota Paavali kuvailee kuten edellä taivaassa, ja meidän kaikkien äiti Gal 4:26, ja tietysti maantieteellinen fyysinen Jerusalem Israelissa, jota kutsutaan myös suuren kuninkaan kaupungiksi. Ps 48:2. Joten samalla tavalla ehdotin, että loistava nainen Ilm. 12: 1: ssä on myös taivaan ensisijainen todellisuus, jonka merkkiä kuvaavat tähdet ja taivaankappaleet, joiden toissijainen todellisuus muodostuu, kehittyy ja muotoutuu maan päällä. Vaikka hän on näkyvissä, hän ei ole vielä täysin paljastettu, sillä se aika on vielä tulossa, vaikka ne, jotka osasivat katsoa, ovat nähneet hänet. Ja tätä me olemme tehneet tässä sarjassa: etsineet Kunniakasta naista Raamatun kertomuksesta ihmiskunnan historiasta ja erityisesti sellaisena kuin se näkyy Israelin kansan muodostumisessa ja kehityksessä.
Viime kerralla saavuimme kertomuksessamme Siinain vuorelle, jossa avioliittosopimus tai ”Ketuba” oli kirjoitettu Isä Jumalan ja Israelin välille ja liitto solmittiin. Tämä oli avioliiton ensimmäinen vaihe, joka tunnetaan nimellä kihlaus (tai ”kiddushin”), ja se on sitova, vaatii avioeron (tai ”saada”) eroon, se tekee kihlatusta myös aviomiehen ja vaimon. Osa aviomiehen vastuuta oli tarjota vaimolle asuinpaikka, jossa heillä voisi yhdessä olla koti ja jossa he voisivat nauttia avioliitostaan. Ja missä se koti oli? Se oli kanaanilaisten asuttamassa maassa, jonka Herra oli luvannut Aabrahamille vuosisatoja aikaisemmin 12:7. Mutta tarkemmin sanottuna avioliittokotia edusti Jerusalemin kaupunki. Jerusalem oli Jumalan valitsema paikka, jossa Hän ja Israel asuisivat yhdessä. Kaupunkina Jerusalem (tai Siion) oli paikka, jonka Jumala oli valinnut asuinpaikakseen maan päällä, ikuisesti.
Sillä Herra on valinnut Siionin; Hän on halunnut sitä asuinpaikakseen: ”Tämä on minun lepopaikkani ikuisesti; Täällä minä asun, sillä olen sitä halunnut…” PS 132:13,14
Ja Jerusalem on myös paikka, johon Herra on luvannut palata takaisin:
”Näin sanoo Herra: ’Minä palaan Siioniin ja asun keskellä Jerusalemia; Silloin Jerusalemia kutsutaan totuuden kaupungiksi ja Herran Sebaotin vuorta pyhäksi vuoreksi.’ Sakarja 8:3
Nyt tässä on vaikea, mutta tärkeä asia meille ymmärtää: että Jerusalem ei ole vain kaupunki, vaan Jerusalem edustaa myös morsianta itseään. Hän on sekä kaupunki että morsian. Ilm. 21:2 Jerusalemissa on ”kaksinainen todellisuus”, jossa molemmat ovat tosia, eikä kumpikaan mitätöi toista. Katsokaa, mitä Hesekiel kirjoittaa luvussa 16 kuvaillessaan Herran sydäntä Jerusalemin kanssa:
”Kun taas kuljin ohitsenne ja katselin teitä, teidän aikanne oli tosiaankin rakkauden aikaa; niin levitin siipeni yllesi ja peitin alastomuutesi. Kyllä, vannoin sinulle valan ja tein liiton kanssasi, ja sinusta tuli minun”, sanoo Herra Jumala. Hesekiel 16:8
Hesekiel kirjoittaa voimallisesti avioliitosta sekä Herran ja Jerusalemin välisestä suhteesta. Hesekiel näkee, kuinka Herra tunsi Jerusalemin syntymästä kypsyyteen, ja vaikka häntä halveksittiin ja laiminlyötiin, kuinka Hän rakasti ja odotti häntä. Hänen oli määrä olla Hänen Morsiamensa, ja Hän oli halukas antamaan itsensä kokonaan hänelle avioliitossa. Ei ollut mitään, mitä Isä Jumala ei tekisi hänen hyväkseen, ja hän kaipasi, että hänen sydämensä olisi yhtä täynnä rakkautta Häntä kohtaan kuin Hänen sydämensä oli häntä kohtaan. Tässä ei ollut kyse tarpeesta, sillä Isämme ei tarvitse mitään, Hän on kaikki riittävä ja täydellinen täydellisessä olemassaolossa Jumalpäässä, kuitenkin Hänen rakkautensa on kattava ja täynnä ilmaisua. Hän oli kiivas Jerusalemin suhteen ja lahjoitti sille rikkauksia ja vaurautta. Hän koristi hänet kullalla, hopealla ja hienolla pellavalla, silkillä ja brodeeratulla kankaalla. Hän huolehti hänen kaikista tarpeistaan. Hän oli kuin viiniköynnös, joka istutettiin hedelmälliselle kukkulalle Jes. 5:1,2.
Mutta traagisesti avioliitto ei ollut onnellinen. Ja huolimatta niiden monien profeettojen toistuvista vetoomuksista, jotka Herra lähetti varoittamaan heitä, Jerusalem ja Israel jatkoivat itsepintaisesti epäjumalanpalvelustaan muita jumalia kohtaan ja porttolaisuutta muiden kansojen kanssa.
”Olet avionrikkoja vaimo, joka ottaa vieraita miehensä sijasta.” Hesekiel 16:32
Entä viiniköynnös, missä viiniköynnös on nyt tarinassamme?
Ja nyt kerron teille, mitä aion tehdä viinitarhalleni. Minä poistan sen pensasaidan, ja se syödään; Minä murskaan sen muurin, ja se tallataan maahan. Minä teen siitä tuhlausta; sitä ei saa leikata eikä kuokkia, ja harjat ja orjantappurat kasvavat; Minä käsken myös pilviä, etteivät ne sada sadetta sen päälle. Jesaja 5:5,6
Raamattu kertoo tapahtuneesta murhenäytelmästä. Kuinka Israelin kansakunta jakautui kahteen kuningaskuntaan, ja profeettojen monista varoituksista huolimatta pohjoinen valtakunta ei tehnyt parannusta ja lopulta assyrialaiset veivät sen vankeuteen, jossa he suurelta osin katosivat ihmisten näkyvistä, sitten jopa eteläinen Juudan kuningaskunta otettiin lopulta babylonialaisten vangiksi ja Jerusalem tuhottiin. Mutta kun maanpakolaiset palasivat 70 vuotta myöhemmin ja temppeli ja kaupunki rakennettiin uudelleen Tämän jälkeen oli selvää, että asiat eivät olleet entisellään, ja odotti, että jonain päivänä Messias tulisi, ”Israelin lohdutus”, johon kaikki sen toiveet asetettiin valtakunnan palauttamisesta ja vapaudesta sortajistaan.
Neljäsataa vuotta kului, sitten kaukana ei Jerusalemissa, vaan monta kilometriä itään, tietäjäjoukko näki seuraavan vilauksen loistavasta naisesta Ilm. 12: ssa, jota tähdet kuvaavat yötaivaalla. Sillä heillä oli tietoa tähdistä ja kuinka tulkita Jumalan kirjoittamia merkkejä taivaissa. Ja se, mitä he näkivät, oli yhden syntyneen ”juutalaisten kuninkaan” ”tähti”, tai kuten Johannes näkee Ilm. 12:2: ”Hän oli raskaana ja itki synnytystuskissa ja synnytyksen tuskassa.”
Perustamme Loistavalle Morsiamelle on nyt laskettu. Kysymys, joka meille jää, on, kuinka on mahdollista, että Jumala ja ihminen tehdään yhdeksi kuin avioliitossa? Mitä täytyy tapahtua, jotta tragedia muuttuisi iloksi ja suru tanssiksi? Vastaamme näihin kysymyksiin ensi kerralla.
Maranatha
Mike @Call2Come
