”Kuule, minä kerron sinulle salaisuuden”, sanoo Herra Sebaot. ”Kuten kasoihin kootut syksyn lehdet, maassa on aarre. Sillä taistelukentälle on jäänyt monia hengellisiä voimavaroja. Minä julistan sen teille, kuten Goljatin miekka (1 Sam 17:49-51, 21:9), aseet, joita vihollinen kerran käytti, tulevat välineiksi, joilla hänet voitetaan jälleen. Se, mikä on kätketty, paljastetaan, se, mikä on kadonnut, löydetään, se, mikä on unohdettu, muistetaan ja se, mikä hylätään, käytetään uudelleen minun kunniakseni. Minä julistan, että muinaiset voitelut löydetään uudelleen, kirves nousee jälleen pintaan ja lasketaan puun juurelle. Älkää siis muuttako muinaisia rajoja älkääkä määritelkö uudelleen sitä, mitä olen jo säätänyt, sillä minun lahjani tälle kansakunnalle ovat peruuttamattomia ja tarkoitukseni tässä pysyy. En rakenna seurakuntaani uudelle perustukselle enkä muuta mieltäni sinua kohtaan. Etsi aikakirjasta, seuraa jalanjälkiäni, sillä tulevaisuutesi löytyy menneisyydestäsi. Älkää sanoko itsellenne, että Herra tekee uutta, katsokaa, että voin mennä minne haluan ja voin sanoa, mitä haluan, sillä sanon teille, että olen Herra enkä muutu. Kuka kertoi sinulle ajat ja vuodenajat? Kuka opasti sinua tiellä, jota sinun pitäisi kulkea? Ovatko he seisoneet minun pihoillani tai ymmärtäneet minun teitäni? Onko teille liian vaikeaa tulla eteeni? Ovatko käskyni ulottumattomissasi? Älkää sanoko, kuka meidän puolestamme nousee taivaaseen (5.Moos.30:11), sillä minä asetan neuvostoni teidän keskuuteenne maan päälle. Katso, nytkin sotahuoneeni on auki.”
