Menu

QB28 Soturi palaa

Ilm. 19:11 Silloin minä näin taivaan avautuvan, ja katso, valkea hevonen! Sen päällä istuvaa kutsutaan uskolliseksi ja todeksi, ja vanhurskaudessa hän tuomitsee ja sotii.

Kun Karitsan häät ovat tulleet, koska Hänen vaimonsa on valmistanut itsensä, Johannes näkee ensimmäisenä ratsastajan valkoisen hevosen selässä. Jotkut vetävät tässä yhtäläisyyksiä ratsastajan kanssa Ilm. 6: 2: ssa Niin minä katsoin, ja tässä tuli valkoinen hevonen! Sillä, joka sillä ratsasti, oli jousi, ja hänelle annettiin kruunu, ja valloittajana hän ratsasti valloittamaan. Tuossa tilaisuudessa valkoinen hevonen ilmestyy ensimmäisen sinetin avaamisen yhteydessä, eikä hevosesta tai sen ratsastajasta anneta muuta nimenomaista mainintaa Ilmestyskirjan loppuosassa. Näitä kahta ratsastajaa on vaikea sovittaa yhteen samoina, koska niiden välillä on lukuisia eroja. Ensimmäisellä ratsastajalla ei ole nimeä, kun taas Rev 19: n ratsastajalle annetaan useita nimiä, uskollinen ja tosi v11, Jumalan sana v13 ja kuninkaiden kuningas ja herrojen herra v16, jotka erehtymättömästi tunnistavat hänet Herraksemme Jeesukseksi Kristukseksi.  Ensimmäisellä ratsastajalla oli jousi, kun taas Jeesuksella on terävä miekka, joka tulee ulos Hänen suustaan. Nimettömälle ratsastajalle annettiin kruunu, kun taas Jeesus kruunattiin monilla kruunuilla Ilm. 19:12, nimeämätön ratsastaja on itse asiassa yksi neljästä ratsumiehestä, jotka liittyvät neljän ensimmäisen sinetin avaamiseen, kun taas Jeesus on se, joka avaa sinetit. Heitä yhdistää se, että he ovat molemmat valloittajia, vaikka heidän kohtalonsa ovat hyvin erilaiset. Ensimmäiseen ratsumieheen palaamme toiseen aikaan, joten laitetaan nyt Jeesus täysin näkyviin. Näky, jonka Johannes näki Ilmestyskirjan luvussa 19, oli selkeä kuva Kristuksen paluusta soturina. Jeesuksen tullessa ensimmäisen kerran Hän ratsasti Jerusalemiin aasilla, joka on rauhan symboli, mutta toisessa tulemuksessaan Hän palaa valkoisella hevosella, sodan symbolina. Luvun 19 avausjakeessa 11 sanotaan vanhurskaudessa, että Jeesus tuomitsee ja sotii, voimme kysyä, kenen kanssa Jeesus sotii? No, Ilm. 16:14:ssä näemme maailman kuninkaiden kokoontuvan yhteen Harmageddoniin ”Kaikkivaltiaan Jumalan suuren päivän taisteluun” ja Ilm. 17:14:ssä kuvataan kymmenen kuningasta, jotka menevät sotimaan Karitsaa vastaan. On myös monia muita profetioita, jotka varoittavat ennalta Jerusalemin ympäristöä maailman kansojen toimesta. Näiden armeijoiden ja  kuninkaiden lisäksi tämä sama termi ”soti” löytyy aiemmin Ilmestyskirjasta 13:4 Joten he palvoivat lohikäärmettä, joka antoi auktoriteetin pedolle; ja he palvoivat petoa sanoen: ”Kuka on pedon kaltainen? Kuka voi käydä sotaa hänen kanssaan?” Vastaukseen tähän kysymykseen vastaa Jeesus, soturikuningas! Jeesus käy sotaa petoa ja väärää profeettaa vastaan. Ilm. 19:20 Sitten peto vangittiin, ja hänen kanssaan väärä profeetta, joka teki merkkejä hänen edessään, joilla hän petti ne, jotka saivat pedon merkin, ja ne, jotka palvoivat hänen kuvaansa. Nämä kaksi heitettiin elävinä tulikivellä palavaan tulijärveen.

Tämä on tärkeä seikka, joka meidän on varmistettava ymmärryksessämme, jotta meitä ei huijata ajattelemaan jotain muuta vaihtoehtoa. Jeesus Kristus ei voita petoa ja väärää profeettaa sijaisena seurakunnan kautta, vaan todellisella fyysisellä paluullaan. Näiden kahden Jumalan vihollisen kuolema tapahtuu Jeesuksen paluun jälkeen eikä sitä ennen. Kohta on tältä osin varsin selkeä, mikä tekee erittäin vaikeaksi pitää kiinni voitokkaasta, vuosituhannen jälkeisestä näkemyksestä ilman tätä tekstiä. Sanon vain, että tämän kohdan selvä merkitys sanoo, että Peto ja Väärä profeetta vangitaan ja heitetään elävältä tuliseen järveen vasta Jeesuksen paluun jälkeen. Tämä tarkoittaa käsitystä voitokkaasta seurakunnan aikakaudesta ja Valtakunta nyt -opista – tälle raamatunkohdalle on tehtävä jotain, koska euforista tuhatvuotista aikaa on vaikea sovittaa yhteen ennen kuin Peto ja Väärä profeetta on eliminoitu. Tämä yksi totuus muodostaa toivomme perustuksen, että Jeesus Kristus tulee takaisin, ja kun Hän tulee, Hän tulee soturina, kuninkaiden Kuninkaana ja Herrana ja Herroina sotimaan vihollisiamme ja Hänen vihollisiaan vastaan. Hänet kruunataan monilla kruunuilla, ja hän hallitsee aina ja ikuisesti vanhurskaudessa ja oikeudenmukaisuudessa. Asettakaamme siis toivomme Hänen loistavaan paluuseensa enemmän kuin menestykseemme, enemmän kuin mihin tahansa etuun, jonka luulemme nyt saavamme, sillä Hänen kunniansa on oleva myös meidän. Mitä sellaista meillä nyt on, jota voimme verrata siihen, mitä meillä silloin on? Minkä tilan voisimme saavuttaa nyt, siihen, mikä silloin on. Ei, kiinnittäkäämme katseemme Jeesukseen, uskomme alkuunpanijaan ja täydellistäjään, ei vain sen Vapahtajan tähden, joka Hän on, vaan myös Soturisulhasen kuninkaana, joka on tulossa hallitsemaan