Matt 24:29-31 29 ”Heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan, ja tähdet putoavat taivaasta ja taivaan voimat järkkyvät. 30 Silloin ilmestyy taivaaseen Ihmisen Pojan merkki, ja silloin kaikki maan sukukunnat surevat, ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissä voimassa ja suuressa kirkkaudessa. 31 Ja hän lähettää enkelinsä kovalla pasuunakutsulla, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä tuulelta, taivaan laidalta toiselle.”
Tänään haluan meidän pysähtyvän hetkeksi miettimään, mitä morsiamen näkökulman omaksuminen lopunajan asioihin todella tarkoittaa. Tiedämme kirkon historiasta, että tulevaisuuden asioista on ollut paljon kiistoja ja erimielisyyksiä, toisinaan aggressiivisia, jopa johtaen kirkkokuntien jakautumiseen Kristuksen ruumiissa. Oliko tämä koskaan Herran aikomus jättää meidät pulmatilanteeseen sellaisten asioiden vuoksi, eikö Hän aina ollut selkeä opetuksessaan? Jopa käyttäessään vertauksia niin, että ”he saattavat aina kuulla, mutta eivät koskaan ymmärtää” Luukas 8:10, Sitten Hän selitti merkityksen opetuslapsilleen, ja evankeliumien kirjoittajat antoivat meille tulkinnan. Matt 24: n ongelma ei koskaan syntyisi, jos Herra ei käyttäisi termiä ’valitut’, kuten Hän tekee jakeessa 31: ”Ja hän lähettää enkelinsä kovalla pasuunakutsulla, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä tuulelta, taivaan laidalta toiselle.” Jos Herra vain olisi sanonut ’enkelit kokoavat Israelin heimot’, silloin ei olisi epäilystäkään siitä, mitä Hän tarkoitti. Samoin, jos Hän olisi sanonut ’enkelit kokoavat seurakunnan’, silloin mekin olisimme selkeitä. Väittely riippuu sen tunnistamisesta, ketä Jeesus tarkoitti sanoessaan valitut. Meillä ei ole todisteita opetuslapsista, jotka olisivat kysyneet Jeesukselta tästä, epäilen vahvasti, että he tiesivät tarkalleen, keitä valitut olivat. Kreikan sana valituille on ’eklektos’ (ek-lek-tos) ja tarkoittaa ’Jumalan valitsemaa’. Varmastikaan ei ole pulaa Vanhan testamentin kohdista, jotka viittaavat Israeliin Jumalan valittuina (tai valittuina). Esimerkiksi:
7:6 Sillä sinä olet kansa, joka on pyhä Herralle, sinun Jumalallesi. Hän on valinnut teidät kansakseen, jota arvostetaan enemmän kuin kaikkia muita maan päällä.
Ps 135:4 Sillä Herra on valinnut Jaakobin itselleen, Israelin omaksi omaisuudekseen.
Nämä ja monet jakeet kertovat meille, että Israel on Jumalan valittu, lisäksi Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä 11: 1 Kysyn siis, onko Jumala hylännyt kansansa? Ei suinkaan! Sillä minä itse olen israelilainen, Aabrahamin jälkeläinen, Benjaminin heimon jäsen. 2 Jumala ei ole hylännyt kansaansa, jonka hän on ennalta tuntenut.
Mitä tästä pitäisi päätellä? Vastaus tulee, kun ymmärrämme valittujen olevan morsian! Jos Jeesus olisi sanonut ”enkelit kokoavat Israelin” tai ”enkelit kokoavat seurakunnan”, olisimme pitäneet sitä toisensa poissulkevana, kuten teemme tänään, ja kiistellen riippuen siitä, olemmeko ”pre-trib” vai ”post-trib”, että valitut ovat joko Israel tai seurakunta, mutta eivät molemmat. Ikään kuin olisi olemassa kaksi pelastussuunnitelmaa, yksi Israelille ja toinen seurakunnalle, kaksi liittoa, yksi Israelille ja toinen seurakunnalle, tai jopa kaksi valittua tai kaksi valittua kansaa kahdella eri kokoontumisella. Mutta tämä ei ole totta. On ollut ja tulee aina olemaan vain yksi valittu kansa, yksi valittu ja yksi liitto. On ollut ja tulee aina olemaan vain yksi pelastussuunnitelma sekä juutalaisille että pakanoille. Morsiusmieli ei voi erottaa juutalaista pakanoista, hänet on parannettu Kristuksessa ajattelemaan yhden uuden ihmisen näkökulmasta. Kun valitsemme puolen, emme näe niin kuin Morsiamen pitäisi. Hän muuttuu lähtemättömästi ajattelemaan eri tavalla, ajattelemaan niin kuin hänen sulhasensa ajattelee ja näkemään, kuinka Hän näkee, ja mitä Hän näkee, on Hänen morsiamensa. Kaikki seurakunnan saamat lupaukset ovat tulleet sille Jumalan Israelin kanssa tekemän liiton kautta, uusi liitto tehdään Israelin kanssa (katso pikapurra 19), mikä tahansa siunaus meillä onkin, se johtuu vain siitä, että meidät on oksastettu oliivipuuhun. Lupaus pelastuksesta, sillä Messias annettiin Israelille, lupaus tulla kootuksi annettiin Israelille, minkä lupauksen Jumala koskaan antoi erikseen seurakunnalle, että se temmattaisiin ylös tavalla, joka repisi sen irti puusta. Hänellä on yksi pelastussuunnitelma, yksi vanhurskaiden ylösnousemus ja yksi valittujen kokoaminen, Hänen morsiamensa! Nyt kun meidät on raastettu sisään, revitäänkö meidät pois ja jätetäänkö Morsian maan päälle? Emme suinkaan ole Morsian yksin, vaan yhteisöllisesti yhdessä. Kun Hän tulee hakemaan morsiantaan, Hän ei ota morsiantaan yhtä jäsentä kerrallaan, vaan kokonaisuutena. Nyt olen juuri tehnyt joitain melko radikaaleja kohtia, joten anna minun tukea tätä pyhien kirjoitusten kohdalla, jonka löydämme Matteuksen 22. luvusta. Olen varma, että muistat vertauksen hääjuhlasta, kun huijari heitettiin ulos, koska hänellä ei ollut häävaatteita, hyvin Jeesus päätti opetuksensa jakeessa 14 sanoen: ”Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.” Ja mikä oli sana valitulle? Se on täsmälleen sama sana kuin valitut.
