Olemme saavuttaneet tärkeän virstanpylvään opinnoissamme, jotka kaikki keskittyvät Herran päivään. Tuona päivänä tapahtuu lukuisia asioita, joiden aihe voisi täyttää monia kirjoja, joten haasteeni on esittää parhaani mukaan pyhistä kirjoituksista löytyvät totuuden hiput auttaakseni kokoamaan lopunajan palapelin morsiamen näkökulmasta tässä pikapuraisumuodossa.
Viime kerralla esitin kysymyksen, jos valitut kootaan heti suuren ahdistuksen jälkeen, kuinka he voivat paeta Jumalan vihaa? Niin uskomattomalta kuin se saattaakin tuntua, onko mahdollista, että Jumalan viha alkaa Herran päivänä, kun valitut ovat koolla, eikä sitä ennen? Että valittujen ahdistuksen aikana, joka kestää 1260 päivää, Jumalan viha ei ole vielä päässyt valloilleen. Ymmärrän, että tämä saattaa olla hieman tuhoava pallo monille nykyisille mielipiteille, mutta se korostaa sitä, kuinka tärkeää on erottaa sitkeästi omat ajatuksemme siitä, mitä Raamattu todella sanoo. Missä tahansa vaiheessa on niin helppoa antaa ennakkokäsitystemme tahrata ja tahrata Raamatun kertomus. Katsotaanpa siis, mitä pyhissä kirjoituksissa sanotaan, ja ehkä vielä tärkeämpää, mitä siinä ei sanota.
Näin Sefanja sanoo Herran päivästä. Zep 1:14-15 NKJV – 14 Herran suuri päivä [on] lähellä; [Se on] lähellä ja kiirehtii nopeasti. Herran päivän melu on katkera; Siellä mahtavat miehet huutavat. 15 Se päivä [on] vihan päivä, vaikeuksien ja ahdistuksen päivä, hävityksen ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkkyyden päivä, pilvien ja paksun pimeyden päivä,
Tästä ja monista muista kohdista Herran päivä liittyy vihaan. Tiedämme Ilm. 6:12:sta, että tämä päivä alkaa kuudennen sinetin avaamisesta, kun jokainen yrittää kätkeä Ilm. 6:17: ”Sillä hänen vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka pystyy kestämään?” Ja lisäksi olemme todenneet, että Herran päivä on silloin, kun valitut kootaan, ja pikapuremassa 36-38 olen selittänyt valitut valituksi morsiameksi, yhdeksi uudeksi mieheksi. Joten vaikeutemme on yrittää sovittaa, jos valitut kootaan vasta ahdistuksen jälkeen, kuinka he voivat paeta Jumalan vihaa, koska varmasti ahdistus on osoitus Jumalan vihasta. Mihin sijoitamme seitsemän sinetin, seitsemän torven ja seitsemän kulhon sekvenssit eskatologisella aikajanalla? Jos nämä tapahtumat liittyvät Jumalan vihaan, se aiheuttaa arvoituksen, koska kuten Paavali kirjoittaa 1.Tess 5:9 ”Jumala ei ole määrännyt meitä vihaan”. Tässä on todellinen dilemma. Tämä on yksi syy siihen, miksi heimoa edeltävä näkemys syntyi; kyetä vastaamaan kysymykseen: ’Kuinka valitut voivat käydä läpi ahdistuksen tulematta nimitetyiksi vihaan?’ Sen vastaus oli erottaa seurakunta Israelista.
Tämän ongelman ratkaisemiseksi meidän on oltava tarkkoja siitä, kuinka Raamattu yhdistää vihan sinettien, torvien ja maljojen järjestykseen. Tämä on ratkaiseva kohta keskustelussa, koska olettamus on, että sinetit, torvet ja maljat koskevat Jumalan vihaa. Joten tarkistetaan tämä olettamus varmistaaksemme, että se on oikea, ennen kuin menemme pidemmälle. Uudessa testamentissa on kaksi kreikankielistä sanaa, joita käytetään vihasta. Ensimmäinen on sana ”orge” (ar-gay) ja tarkoittaa ”vihaa, kostoa, suuttumusta ja rangaistusta”. Toinen on sana ”thymos” (thoo-maas) ja tarkoittaa ”intohimoa, lämpöä, kiehuvaa vihaa, joka pian laantuu”, on olemassa johdannaisia, mutta nämä ovat kaksi juurisanaa ”vihalle”. Mielenkiintoista on, että yksinkertaisesti käyttämällä hyvää konkordanssia löydät ensimmäisen maininnan joko ’orge’ (ar-gay) tai ’thymos’ (thoo-maas) vihasta Ilmestyskirjassa vasta Ilm. 6:16,17 16 ja [he] sanoivat vuorille ja kallioille: ”Lankea päällemme ja kätke meidät Hänen kasvoiltaan, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsan vihalta (orgilta)! 17 ”Sillä hänen vihansa (orge) suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?”. Sitten toinen joko ’orge’ (ar-gay) tai ’thymos’ (thoo-maas) viha löytyy seitsemännen pasuunan puhaltamisen jälkeen Ilm. 11:18 Kansat olivat vihaisia, ja Sinun vihasi on tullut, Ja kuolleiden aika, että heidät tuomittaisiin, ja että Sinun pitäisi palkita palvelijasi profeetat ja pyhät, Ja ne, jotka pelkäävät Sinun nimeäsi, pienet ja suuret, Ja tuhoavat ne, jotka hävittävät maan.”
Muista, että jätämme pois ennakkokäsityksemme siitä, mitä ajattelemme Jumalan vihan olevan, ja yksinkertaisesti annamme pyhien kirjoitusten puhua meille. Näin tekemällä kumpikaan ’orge’ (ar-gay) tai ’thymos’ (thoo-maas) viha ei esiinny Ilmestyskirjassa ennen kuudetta sinettiä, jonka jo tiedämme olevan Herran päivä valittujen ahdistuksen jälkeen, mutta nyt näemme myös, että pasuunasekvenssi ei myöskään liity ’vihaan’, ennen kuin seitsemäs pasuuna Ilm. 11:18:ssa sanoo: ’Kansakunnat olivat vihaisia, ja sinun vihasi on tullut”. Mitä tulee kuudenteen siettiin, uskon, että on selvää, että Jumalan viha ei ollut tullut ennen tätä kohtaa, koska muuten, miksi kaikki eivät olleet yrittäneet piiloutua aiemmin, tässä on suora syy ja seuraus, Karitsan viha on tullut ja siksi kaikki ovat kauhuissaan ja yrittävät paeta. Mitä tulee seitsemänteen pasuunaan, vihan ajoitus voidaan nähdä aikaisemmin, kuten joissakin käännöksissä sanotaan ”vihasi tuli”, ja siksi teksti itsessään on epäselvä. Mutta kun mennään alkuperäiseen antiikin Kreikan rakenteeseen ja verbin aikamuotoon ”vihasi on tullut”, joka löytyy sekä seitsemännestä pasuunasta että kuudennesta sinetistä, löydämme tarkan vastaavuuden. Toisin sanoen, aivan kuten kuudennen sinetin kohdalla Jumalan viha oli tullut vasta siinä vaiheessa, samoin myös seitsemäs pasuuna merkitsee Jumalan vihan tulemista. En missään nimessä tarkoita vähentää niitä kauheita ja kauhistuttavia asioita, joita tapahtuu sinettien ja torvien aikana, se ei ole tarkoitukseni. Kyse on siitä, että on todella varovainen ymmärtääksemme Jumalan vihan soveltamisen ahdistuksen yhteydessä ja pysyäksemme selvästi Raamatun kertomuksessa. Jatkamme tätä seuraavalla kerralla.
